220-vuotiaan Hackmanin kilpailuvaltti on vahva tuotekehitys

Aterinten sekä keitto- ja paistoastioiden valmistaja Hackman juhlii tänä vuonna 220-vuotistaivaltaan. Halpatuonnin takia kilpailutilanne alalla on äärimmäisen tiukka, mutta Hackman on pärjännyt luottamalla omaan näkemykseensä. - Meidän kilpailuvalttimme on ehdottomasti vahva tuotekehitys. Tuomme markkinoille vain tuotteita, joiden jokainen yksityiskohta on loppuun asti perusteltu. Materiaalit, muotoilu ja laatu; niihin investoimalla olemme saavuttaneet vankan markkina-aseman Pohjoismaissa, sanoo Fiskars-konsernin strategiajohtaja Max Alfthan.

Tuotekehitys tapahtuu Suomessa, jossa Helsingin brändiorganisaatio tekee tiivistä yhteistyötä Itä-Suomessa sijaitsevan Sorsakosken tehtaan kanssa. - Sorsakoskella kehitettiin muun muassa keraaminen Ceratec-pinnoite, joka haastaa pitkään markkinoita hallinneen, muovipohjaisen ptfe-pinnoitteen. Ceratecin kulutuskestävyys on omaa luokkaansa. Se myös sietää hyvin korkeita lämpötiloja verrattuna ptfe-pinnoitteiseen, joka hajoaa viimeistään 500 asteessa, kertoo tuotekehityspäällikkö Juha Pimiä.

 - Oma tuotanto Sorsakosken tehtaalla on sekin valtti halpatuontimaiden painetta vastaan, tehdaspäällikkö Terjo Hänninen sanoo. Tuotantoprosessin lisäksi omalla tehtaalla voidaan lisäksi valvoa käytettävien materiaalien laatuja ja pitää huolta siitä, että kuluttajalle päätyy aina ensiluokkainen tuote.

 Tällä Euroopan mittakaavassa hyvin modernilla tehtaalla työskentelee n. 90 ihmistä, jotka tuottavat vuosittain jopa 1,5 miljoonaa keitto- ja paistoastiaa.

 Kuluttajien rakastamaa käytännöllisyyttä

Itse muotoilussa Hackman on pitkään luottanut alan kärkinimiin. Jo 50-60–luvuilla se tilasi aterinmalleja suomalaisen muotoilun suurnimiltä, kuten Kaj Franckilta, Bertel Gardbergilta ja Ilmari Tapiovaaralta. Vastikään Hackmanin tutut yhteistyökumppanit, muotoilijat Sauli Suomela ja Arni Aromaa Pentagon Designista, saivat arvostetun Vuoden teollinen muotoilija –palkinnon. Suomela ja Aromaa ovat jatkaneet Hackmanin funktionaalisella linjalla, jota kuluttajat mittausten mukaan arvostavat.

Hackman on kuluttajien suosima vahva tuotemerkki. Viime vuonna Hackman oli brändien arvostustutkimuksessa sijalla 8. Itse asiassa kaikki brändimme sijoittuivat kärkikymmenikköön, Alfthan sanoo ja viittaa Markkinointi ja Mainonta –lehden Suomen Taloustutkimukselta tilaamaan tutkimukseen.

 Kauppahuoneesta vahvaksi brändiksi

Hackman oli pitkään sukuyritys. 1990-luvun taitteessa suku luopui omistuksesta ja sen jälkeen perustetun Hackman-konsernin muoto oli jatkuvassa liikkeessä. Hackman toimi jopa niin sanottuna emoyrityksenä muun muassa Iittalan lasitehtaalle ja Arabian posliinitehtaalle. Viimeisin käänne on, että Fiskars osti 2007 Iittala Groupin, johon Hackman-tuotemerkki kuuluu. Mitään poikkeuksellista uusien suuntien hakemisessa ei tosin ole; Hackman on menestynyt jo 220 vuotta juuri innovatiivisuutensa ja ketteryytensä ansiosta. 

Hackmanin virstanpylväät

 1790 Johan Hackman perustaa nimeään kantavan kauppahuoneen Viipurissa. Aluksi myydään mm. siirtomaatavaroita, mutta kauppahuoneesta tulee pian Viipurin suurin puutavaraviejä.

 1807 Johan Hackman kuolee. Leskivaimo Marie Hackman johtaa yritystä seuraavat 50 vuotta.Puutavara tärkein kauppatavara.

 1891 Sorsakoskella aloitetaan aterinten valmistus. Tuotantoa oli siirretty sinne jo viisi vuotta aiemmin Nurmen aterin- ja hienotakomotehtaalta Viipurin kupeesta.

 1900 Johtaja Wilhelm Hackman toimii muun muassa Jean Sibeliuksen mesenaattina.

1914 1. maailmansota tulee menestyksekkään liiketoiminnan väliin. Juuri ennen sodan alkua yrityksen kolme sahaa saavuttivat tuotantohuippunsa.

 1939 Talvisodan myötä pääasialliseksi toimipaikaksi vakiintunut Viipuri jätetään.

 1950 Hackman on osa suomalaisen muotoilun nousua, kun se tilaa töitä mm. Kaj Franckilta, Bertel Gardbergilta, Nanny Stilliltä ja Ilmari Tapiovaaralta.

 1968 Adolf Babelin suunnittelemia Savonia-aterimia myydään sen ensimmäisenä vuotena miljoona kappaletta.

 1973 Öljykriisi koettelee sahateollisuutta. Hackman keskittyy aterinten, keitto- ja paistoastioiden tuotantoon.

 1980 Hackman laajentaa. Toimiala jaetaan neljää alueeseen: elintarvike, koti, puu- ja metalliteollisuuteen.

 1990 Hackman hankki Arabian tehtaan, Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaat sekä Ruotsista länsinaapurista Gustavsbergin ja Rörstrandin posliinitehtaat. Hackman on ollut suvun hallussa 200 vuotta.

 2000 Hackmanin Kierrätysviikot ensimmäistä kertaa.

 2004 Hackman-konsernin tie päättyi, kun italialainen ALI Group ostaa koko konsernin osakekannan. ALI Group piti itsellään ammattikeittiövalmistaja Metoksen ja Iittalan kodintuotedivisioona myytiin toimivalle johdolle ja ABN Amro Capitalille. Hackman säilyi keitto- ja paistoastiatavaramerkkinä.

 2005 Hackman tuo ensimmäisenä markkinoille keraamisen Ceratec-pinnoitteen.

 2007 Fiskars ostaa Iittala Groupin.

 2010 Hackman täyttää 220 vuotta.

 Lisätietoja: Viestintäpäällikkö Siru Nori, siru.nori@fiskars.com, 0204 39 5611
www.hackman.fi