Hackmanin tarina

Nuorukainen Bremenistä

Kun nuori Johan Friedrich Hackman saapui Lyypekistä hansakaupunki Viipuriin v. 1777, Hackman-suku oli ollut jo pitkään tunnettu kauppiassuku Hansaan kuuluneessa Bremenin kaupunkivaltiossa. Viipurin hallintoa johtivat saksalaiset kauppiassuvut rautaisella kädellä ja eräs hyvin toimeentuleva porvari palkkasi Hackmanin kirjanpitäjäkseen.

Ajan mittaan Yhdessä liikekumppaninsa Johan Ignatiuksen kanssa Johan Friedrich Hackman perusti Viipuriin Hackmanin kauppahuoneen. Kauppahuone myi suolaa ja siirtomaatavaroita, mutta siitä kehittyi pian myös Viipurin suurin puutavaraviejä.

Maa- ja kiinteistökauppoja

Huolimatta sodasta Ruotsin ja Venäjän välillä, sinnikäs ja määrätietoinen J.F Hackman onnistui lyhyessä ajassa luomaan menestyksekkään yrityksen. Ennen kuolemaansa 1807 J.F. Hackman osti tuolloin merkityksettömän teollisuustontin, johon kuului saha, mylly ja tiilitehdas. Paikan nimi oli Sorsakoski. Johan Friedrichin kuoltua, hänen vaimonsa Marie johti ja laajensi yritystä seuraavan 50 vuoden ajan määrätietoisesti mm. hankkimalla laajoja metsäalueita Savosta.

Liikkeen hyvästä nimestä kertoo 1800-luvun puolessavälissä Itä-Suomessa käytetty sanonta ”Rahat tulee kuin Hackmanin konttuurista”. Se merkitsi, että kun kaupasta sovitaan, se pätee.

Aterinvalmistus pääsee vauhtiin 1876-1890

Vuonna 1876 Hackman-yritys alkoi - nyt Johan Friedrich nuoremman johtamana - valmistaa aterimia pienellä paikkakunnalla Viipurin ulkopuolella. Suurin osa tuotannosta vietiin Venäjälle, mutta tähtäimessä oli markkina-alueen laajentaminen koko Eurooppaan. Tehdas työllisti vuonna 1885 lähes 100 henkilöä. Paikkakunnan nimi Nurmi on tullut monelle tutuksi Nurmis-luistimista, joita Hackman myös valmisti.

Mallien erilaistamiseksi käytettiin kahvoissa eri materiaaleja - puusta aina saksanhirven sarveen. Vuonna 1880 ei aterinsarjoilla vielä ollut nimiä, vain numerot.
Uusi yritys 1891-1923

1890-luvun alussa kaikki tuotanto siirrettiin Sorsakoskelle, joka nyt oli jo pieni yhdyskunta tehtaineen, asuinalueineen ja kouluineen. Aterimet valmistettiin edelleen ulkomaisten mallien mukaisesti.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Sorsakoski oli lisännyt vientiään niinkin etäisiin maailmankolkkiin kuin Kiina ja Etelä-Amerikka. Vuonna 1902 Hackman aloitti huokean, yhdestä kappaleesta taottavan aterimen valmistuksen. Samoihin aikoihin nousi art nouveau eli jugendtyyli koko Euroopassa ja vaikutti myös aterinten ulkonäköön. Kahvat ja varret oli valmistettava erikoistekniikalla, jotta muotiin tulleet hennot koristeaiheet olisivat mahdollisia.

Vuosisadan vaihteen sosiaaliset uudistajat painottivat viihtyisää ja hygieenisempää kotiympäristöä merkittävänä kulttuuritekijänä. Niklatut aterimet olivat halpoja ja helppohoitoisia ja yhä useammat ihmiset saattoivat kattaa aterimet myös arkena. 1920-luvun alussa tuli markkinoille uutuus, joka muutti aterinalan koko tulevaisuuden. Ruostumaton teräs oli syntynyt.

Kasvun aika 1930-1940 -luvuilla

Aloitettuaan ruostumattomasta teräksestä olevien aterinten valmistuksen vuonna 1923, Sorsakosken tehdas alkoi laajeta voimakkaasti. Tuotantomenetelmiä kehitettiin mekanisoimalla suuri osa tuotannosta. 30-luvun puolivälissä tehdas työllisti noin 400 henkilöä. Ruostumattoman teräksen ohella uusi materiaali oli luuta muistuttava "selluloosa" eli selluloidimuovi, jota käytettiin aterinten kahvoihin ja varsiin luun ja ebenpuun sijaan. 1930-luvun lopussa malleille ryhdyttiin antamaan nimiä, kuten Simpukka, Chippendale ja Ornament. Aterinsarjoihin tulivat myös erikokoiset lusikat, joita ei aikaisemmin oltu valmistettu Sorsakoskella. Täydellisessä sarjassa oli nyt 22-28 osaa.
Sorsakosken käsityöläisperinne kehittyy

Henkilökunnan pätevyyden lisäämiseksi perustettiin tehdasalueelle ammatti- ja kansakoulu vuonna 1935. Laajennussuunnitelmat saivat kuitenkin tylyn lopun. Toisen maailmansodan syttyessä oli Sorsakosken tehtaan maan muiden tehtaiden lailla pakko tukea sotateollisuutta.

Hackman ateljé 1950-

1950-luvun aikana Sorsakosken tuotevalikoimaan tulivat kahvipannut, kattilat ja muut keittiötarvikkeet. 60-luvulla tekivät halvat aasialaiset aterimet maihinnousun Pohjoismaihin. Voidakseen pitää markkina-asemansa oli Hackmanin pakko uudistaa mallistoaan. Työ tarjottiin kokeneille muotoilijoille kuten Kaj Franck, Adolf Babel ja Bertel Gardberg.

Suomalaiset muotoilijat osallistuivat menestyksekkäästi eri näyttelyihin sekä Suomessa että Euroopassa. Bertel Gardberg palkittiin mm. Finnline -sarjastaan Milanon triennalessa 1957.

Sorsakoskesta tuli pohjoismaisen aterinmuotoilun lippulaiva. Muu maailma huomasi pikku tehtaan kaukana Pohjolan perukoilla ja yhtäkkiä tilauksia suorastaan tulvi niin Dansk Design’ilta kuin saksalaiselta WMF:ltä. Hackman tarvitsi kuitenkin vahvan tuotteen tiukoille kotimarkkinoille. Ratkaisu tuli 1967 ja oli nimeltään Savonia. Muotoilija Adolf Babelin loi vertaansa vailla olevat menestystuotteet, joissa yhdistyi uusi muotoiluajattelu ja korkea laatu.Vuosi Savonian valmistumisen jälkeen Sorsakosken tehtaalla juhlittiin miljoonannen Savonia-aterimen myyntiä.

Yritystostojen aika

Varsinainen Hackman-konserni muodostettiin tähtäämään liiketoiminnassaan kohti yhdistyvää Eurooppaa. Vuoteen 1992 mennessä se on ostanut kymmeniä yrityksiä, joiden toimialat ovat jääneet konserniin tai myyty eteenpäin.

Vuonna 1990 Hackman täytti 200 vuotta ja oli edelleen perustajasuvun omistuksessa. Samana vuonna se hankkii omistukseensa Arabian tehtaan, Iittalan ja Nuutajärven lasitehtaat sekä Ruotsista länsinaapurista Gustavsbergin ja Rörstrandin posliinitehtaat.

Uusi vuosituhat toi mukanaan uudenlaista ajattelua. Hackmanin jokavuotiseksi perinteeksi muodostuneet Kierrätysviikot järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2000.

Vuonna 2004 Italialainen ALI Group osti koko Hackman konsernin osakekannan. ALI Group piti itsellään ammattikeittiövalmistaja Metoksen ja Iittalan kodintuotedivisioona myytiin toimivalle johdolle ja ABN Amro Capitalille. Hackman säilyi keitto- ja paistoastiatavaramerkkinä. Vuonna 2007 Iittala Group siirtyi Fiskarsin omistukseen.

Vuonna 2005 syntyi Matador-tuotesarja ja Hackman toi sen yhteydessä ensimmäisenä markkinoille keraamisen ja kestävän Ceratec-pinnoitteen.

Vuoteen 2009 loppuun mennessä Hackman-tuotevalikoima oli uudistettu lähes kokonaan. Hackman-tuotteiden lähtökohtana on jatkossakin tarkoituksenmukaisuus, kestävyys ja ajaton kauneus, joista syntyy paras onnistumisen ilo.

2010 Hackman täyttää 220 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Bertel Gardbergin mestarinäyte, Lion-klassikkosarja vuodelta 1958, otetaan uudellen tuotantoon.